Heikki Toppila
| Heikki Toppila | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. heinäkuuta 1885 Paavola, Suomi |
| Kuollut | 5. huhtikuuta 1963 Kuusankoski, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | kirjailija, toimittaja, opettaja |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Heikki Toppila (4. heinäkuuta 1885 Paavola – 5. huhtikuuta 1963 Kuusankoski) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja toimittaja.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toppilan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Toppila ja Reeta Takalo. Hän oli naimisissa vuodesta 1927 kansakoulunopettaja Anna Salmisen kanssa. Toppila valmistui kansankoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1907.[1] Hän toimi opettajana ensin Vihannin Korvenkylässä ja Viipurin Tiiliruukin koululla ja sitten Oulun Laanilassa vuosina 1909–1924. Hän työskenteli myös maanviljelijänä ja toimittajana[1]. Suomen Sisällissodan aikana Toppila oli Helsingissä, liittyi suojeluskuntaan ja osallistui kaupungin valtaukseen. Vuonna 1924 hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi[1]. Kirjailijana ollessaan Toppila asui 1920-luvulla Vihannissa, Limingassa, Vihdin Nummelassa sekä Espoossa ja Raumalla. 1930-luvulla hän asui vaimonsa kanssa Nummelassa ja Porvoon maalaiskunnan Hinthaarassa. Viimeksi Toppilat asuivat Kuusankoskella.
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toppila oli perustamassa 1925 ns. Toukokuun ryhmää, johon kuuluivat hänen lisäkseen muun muassa L. Onerva, Einari Vuorela, Uuno Kailas ja Arvi Kivimaa. Hän osallistui myös Tulenkantajien kokoontumisiin, vaikka ei ollutkaan varsinaisesti ryhmän jäsen. Toppilan teoksissa tapahtumapaikkana on pohjoispohjalainen kyläyhteisö ja kirjojen henkilöitä hallitsee usein enteisiin ja uskomuksiin, kuolemanpelkoon ja painajaisuniin perustuva arktinen hysteria.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toppilan tuotantoon kuuluu sekä romaaneja että novelleja[1], pääasiassa WSOY:n julkaisemana:
- Helvetin koira ynnä muita kertomuksia, novellikokoelma. WSOY 1920
- Valkolan vaarin jouluviinat, novellikokoelma. Kirja, Helsinki 1923
- Auringon nousun maahan, romaani. WSOY 1926
- Kuoleman Siiveri ynnä muita kertomuksia, novellikokoelma. WSOY 1928
- Päästä meitä pahasta, romaani. WSOY 1931
- Tulisilla vaunuilla, romaani. WSOY 1935
- Siernaporin kuningas, romaani. WSOY 1937
- Onnen kultamoukari, romaani. WSOY 1941
- Ja niin tuli kevät taas, romaani. WSOY 1945
- Nuoruuden kujanjuoksu, romaani. WSOY 1949
- Tarinat. WSOY 1950
Julkaisemattomia romaanikäsikirjoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sielujen säveliä. 1908
- Kohtalon uhrit. 1914
- Barabbas. 1914
- Onni vaihtuu. 1915
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtion kirjallisuuspalkinto 1920, 1926, 1928, 1935
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto 1933
- Aleksis Kiven palkinto 1951
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Toppila SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin kotiseutukirjailijatietokanta
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koskimies, Rafael: Heikki Toppila: kertojan kehityshistoriaa. WSOY, 1938.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lyhyt Toppilan elämäkerta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kirjasampo.fi: Heikki Toppila
| ||||||||||||||||||
